Näytelmän harjoittelua:
Tänään oli siis viimeinen harjoituskerta ennen ensi viikon esitystä kirjastolla. Meistä tuntuu, että nyt vasta alamme hahmottamaan tarinan kulkua tarkemmin, joten ajatus seuraavan viikon esityksestä tuntuu hieman pelottavalta. Rekvisiitat ovat nyt saaneet paikkansa ja nukettajat tietävät mistä kukin saapuu näyttämölle. Harjoitteluaikojen vähyydestä johtuen jokaisen täytyy valmistautua itsekseen tulevaan esitykseen, jotta jokainen tietää suurin piirtein mitä sanoo ja missä välissä. Ajattelimme, että jokainen saa improvisoida omia vuorosanojaan ja mielellään lihavoittaa niitä, jotta saamme esityksestä noin 10 minuutin mittaisen. Sovimme, että näemme kirjastolla ajoissa, jotta kerkeämme käymään näytelmän läpi vielä pari kertaa, jotta saamme lisää varmuutta esitykseen.
Harjoittelun jälkeen luokkamme tuli katsomaan esitystämme ja se videoitiin. Muut saivat antaa meille palautetta ja neuvoja, ja saimmekin monia hyviä vinkkejä tulevaa esitystämme ajatellen. Palautteen pohjalta mietimme vielä kertojan roolia esityksessä. Voisimme lisätä kertojan osuutta kohtaukseen ennen kuin Tonttu löytää aarteen, jotta hän ei vain istuisi sivussa koko esityksen aikaa. Tonttu löytää aarteen-kohtaukseen meidän pitää saada lisää energiaa ja selvennystä, ettei kohtaus jää liian laimeaksi. Lopussa tärkeää on se, että korosamme tarpeeksi tarinan ideaa eli ystävyyden tärkeyttä. Lisäksi saimme hyvän neuvon siitä, että loppuun voisi lisätä jonkun jouluisen laulun, jotta joulun teema tulisi esityksessä vielä hieman paremmin esille, eikä esitys loppuisi “kesken”, vaan saisi loogisen päätöksen.
Koimme hyödyllisenä myös sen, että näimme oman esityksemme videolta jälkeenpäin, sillä siinä huomasi konkreettisesti kaikki ne asiat, joihin tulisi kiinnittää huomiota esiintyessä. Ehkä tärkein asia, johon pitää muistaa kiinnittää huomiota on se, että sillon kun on nuken vuoro puhua, niin nukke liikkuu lavalla, eikä ole “kuolleena”, ja muistaa katsoa sitä hahmoa päin, jolle milloinkin on puhumassa.
Innokkaasti ja jännityksellä odotamme ensi viikon maanantaita ja H-hetkeä.
Hanna ja Emmi-Maria
Tuntui tosiaan aika hurjalta esittää se muille, emme ehkä olleet siihen ihan valmiita. Paljon täytyy vielä kaikkien tehdä töitä oman osuutensa kanssa. Uskon kuitenkin, että saamme esityksen onnistumaan ja ihan hyvää palautetta. Lapset eivät onneksi ole ihan niin kriittisiä kuin aikuiset :)
VastaaPoistaHuomenna esitys tosiaan jo on, mutta itse ainkin uskon että hyvin meillä menee! :) Tarina on sen verran selkeä ja yksinkertainen, että kuka tahansa pystyy paikkaamaan, jos joku oman vuorosanansa välistä unohtaa. Ja varmaan sitten lapset yleisössä tekee ihmeitä ja kaikki laittaa parastaan!
VastaaPoista-Meri
Juu, hyvin se tulee menemään! :) ja niinkun Meri sanoikin, niin kaikki pystyy helposti paikkaamaan ja auttamaan muita, jos semmonen hetki tulee. Hauskaa päästä esittämään! :)
VastaaPoista