sunnuntai 24. marraskuuta 2013

KOHTI JOULUN AARRETTA



Aiemmin meillä oli selvillä jo pääpiirteittäin se, millaisen tarinan haluamme tehdä. Teemana esityksessä tulee olemaan ystävyys ja se on suunnattu kaikille alle kouluikäisille. Mukaan halusimme myös jotain jouluun liittyvää, onhan ryhmämme nimikin ”Joulunallet” ja tarinassamme seikkaileekin pääosassa tonttu, jonka tarkoituksena on löytää joulun aarre. Dramatisoitavan tarinan päättäminen oli loppujen lopuksi melko helppoa. Selailimme muutamia kirjoja ja lopulta päädyimme siihen, että kirjoitamme tarinan itse eräässä satukirjassa seikkailevan Hippu-tontun ympärille.


Nyt olemme jo saaneet valmiiksi tarinan, käsikirjoituksen sekä kohtaukset, joiden pohjalta teimme synopsiksen. Tarinan raamien sopimisen jälkeen meillä olikin äkkiä jo muutama versio mahdollisista käsikirjoituksista, joita käyttää. Tässä päädyimme siihen käsikirjoitukseen, jota jokaisen olisi helpompi harjoitusten edetessä muokata omalle hahmolle sopivaksi. Käsikirjoituksemme rakentuu tällä hetkellä muutamien vuorosanojen ympärille, mutta kunhan pääsemme harjoittelemaan, jokainen varmasti muokkaa tekstiä lisää juuri omalle hahmolleen ja tilanteeseen sopivaksi. Alkuun meillä oli vain kuusi kohtausta, mutta nyt kohtausten määrä on yksitoista. Käsikirjoitusta tehdessämme päätimme esimerkiksi lisätä väliin kohtauksen, jossa Tonttua ei olisi lainkaan, jotta Tonttu jaksaisi seikkailla joulun aarteen luo ilman että käsi aivan kokonaan väsyy.

Roolijaonkin ehdimme päättää, sekä yleisesti miettiä, mistä saisimme hahmot nukketeatteriesitykseemme – ajatuksenamme on käyttää käsinukkeja. Lavastusta, sekä mahdollisen musiikin toteutusta mietimme enemmän seuraavalla harjoituskerralla.
Mielestämme synopsiksen tekemisessä hankalinta oli se, että erilaisten aikataulujemme takia emme pystyneet näkemään esimerkiksi koulussa, vaan teimme koko kirjoitustyön Google Drivessa niin, että jokainen oli tietokoneella yhtä aikaa omassa kodissaan. Kasvokkain olisi ollut helpompaa päättää esimerkiksi roolijaosta ym., kun asioista olisi voinut keskustella. Loppujen lopuksi saimme kuitenkin aikaan hyvän tarinan ja sitä on mukava lähteä työstämään konkreettisesti.:)

Meri ja Petra

1 kommentti:

  1. Kasvokkain olisi tosiaankin ehkä ollut hieman helpompi sumplia asioita, mutta hyvinhän me se kokoon saatiin ihan Drivenkin välityksellä ;) Itse en jotenkin aiemmin ole ajatellut, miten paljon oikeasti tämmöisen lyhyenkin esityksen suunnittelu vaatii. Harjoitellessa on kuitenkin huomannut, että tarkka ja huolellinen suunnittelu on kyllä kannattanut, sillä silloin kaikille on selvää, mitä tapahtuu missäkin kohtaa esitystä, eikä tarvitse joka kerta improvisoida.

    VastaaPoista