Roolijako
Kertoja:Satu
Tonttu: Meri
Pupu: Emmi-Maria
Kettu: Hanna
Karhu: Petra
Ohjaaja: Sina
Tarina on dramatisointi Heli Karjalaisen Hippu-tonttu löytää aarteen sadusta.
Tarina
Olipa kerran pieni tonttu. Hän oli luonteeltaan hieman ylimielinen ja häikäilemätön muita kohtaan. Tärkeintä hänelle oli olla paras, nopein ja rohkein kaikista metsän asukkaista. Eräänä päivänä hän kuuli tarinan joulun aarteesta, joka oli piilotettu Satumetsän siimekseen. Tonttu päätti lähteä etsimään sitä ja tapansa mukaisesti tärkeintä oli olla ensimmäinen, joka sen löytää.
Matkalla hän tapasi ketun. Kettu oli varsin utelias aarteen suhteen ja olisi mielellään halunnut lähteä sitä tontun kanssa etsimään. Tonttu ei kuitenkaan halunnut kettua mukaan, sillä vaarana oli, että kettu olisi halunnut osansa aarteesta. Niinpä Kettu jäi harmistuneena katsomaan kuinka Tonttu jatkoi retkeään.
Hetken kuljettuaan Tonttu näki kuusen alla pienen pelokkaan pupun. Pupu olisi kovasti halunnut, että Tonttu jäisi hänen seurakseen, hän niin kovin pelkäsi metsän ääniä. Tonttu ei kuitenkaan malttanut pysähtyä vaan jatkoi itsekkäästi matkaansa.
Hän kierteli ja kaarteli pitkin metsää, etsi puiden takaa, katsoi kiven alle, kurkisti kuusen latvaan, mutta aarretta ei vaan löytynyt. Vaikka hän kuinka kovasti mietti ja asiaa pohti, ei hän keksinyt mihin aarre olisi voitu piilottaa.
Kesken etsinnän ja tuiman pohdinnan paikalle löntysteli pörröturkkinen karhu. Karhu ihmetteli Tontun touhuja ja oli hieman huolissaan kun pieni tonttu on yksin syvällä metsän siimeksessä. Tonttu ei moisista puheista välittänyt vaan jatkoi rohkeutta puhkuen aarteen etsintää.
Karhu jäi päätään pyöritellen katsomaan kuinka punahiippa katosi puiden lomaan Eikä aikaakaan kun paikalle loikki pieni pupu ja kettu, jotka kertoivat törmänneensä Tonttuun jo aikaisemmin. Eläimet kertoivat kokemuksistaan ja olivat yhtä mieltä siitä, että Tontun käytöksessä olisi kyllä parantamisen varaa. Uteliaina he päättivät lähteä Tontun perään, josko vaikka aarre löytyisi.
Lopulta, pitkän matkan ja ahkeran etsinnän jälkeen Tonttu löysi aarteen. Se oli suuri puinen arkku, joka oli täynnä jouluherkkuja ja paljon monenlaisia lahjoja. Innoissaan Tonttu aukoi lahjoja ja kahmi kaksin käsin suuhunsa pipareita ja joulutorttuja. Yhtäkkiä, kuin taikaiskusta, hän tunsi olonsa kurjaksi. Herkut eivät enää maistunutkaan hyvältä eikä lahjoista ollut mitään iloa. Tonttu istahti nyyhkien maahan kuulostelemaan oloaan. Hän ymmärsi, että oli ollut todella kurja kaikkia metsässä tapaamia eläimiä kohtaan ja ettei joulu olisi joulu ilman ystäviä.
Tontun maassa nyyhkiessä, eläimet hiippailivat varovasti Tontun luo. Tontun ilme kirkastui eläimet nähdessään ja hän epäili, etteivät he haluaisin enää olla missään tekemisissä Tontun kanssa. Hänen onnekseen eläimet eivät olleet pitkävihaisia ja vakuuttivat, että haluavat kaikesta huolimatta olla Tontun ystäviä. Yhdessä he kerääntyivät aarteen luo ja söivät masunsa täyteen jouluherkkuja. Lopulta uudet ystävykseti käpertyivät karhun lämpöiseen kainaloon ja vaipuivat levolliseen uneen, lumen alkaen hiljaa leijailla Satumetsän ylle.
Nukketeatteriesitys: Dramatisointi Heli Karjalaisen
Hippu-tonttu löytää aarteen sadusta.
1. kohtaus : ALOITUS
Kertoja johdattelee lapsia mukaan tulevaan tarinaan.
tapahtumapaikka: Kertojan luona
henkilöt: Kertoja
tavoitteet: Johdattaa lapset tarinaan mukaan
esteet: Kukaan ei tiedä, mikä on joulun aarre.
Kertoja
aloittaa: Jutustelua lasten kanssa, päivää, tervetuloa yms. “Tiedättekö lapset,
että joulu on tuloillaan. Olen myös kuullut, että metsään (joku nimi sille) on
kätketty aarre, JOULUN AARRE. Siitä harva on kuullut ja kukaan sitä ei ole
vielä löytänyt.”
2. kohtaus: TONTTU
LÄHTEE ETSIMÄÄN AARRETTA
Tonttu tulee kertojan luo, kuulee aarteesta ja lähtee
etsimään sitä.
tapahtumapaikka: Kertojan luona
henkilöt: Kertoja ja tonttu
tavoitteet: Tontun esittäytyminen, tarinan johdattelu
eteenpäin
esteet: Tonttu ei halua apua etsintöihin.
Tonttu tulee esiin
Tonttu: “Ai aarre? Millainen aarre? Missä se on? (Polleana)
Minä kyllä löydän sen.”
Kertoja: “Kyllä, aarre. Se on metsään kätketty. Sen enempää
siitä en osaa kertoa, jotain hienoa ja arvokasta se varmasti on. “
Tonttu: “Minä lähden etsimään sitä, haluan olla ensimmäinen
joka sen löytää.”
Kertoja varoittelee metsän vaaroista ja toppuuttelee tonttua
lähtemään yksin.
Tonttu: “Minä kyllä pärjään yksin. Olen taitava, nopea ja
todella rohkea.”
Kertoja, yhdessä lasten kanssa, toivottaa hyvää matkaa ja
kehottaa olemaan varovainen.
3. kohtaus: TONTUN JA KETUN
KOHTAAMINEN
Tapahtumapaikka: Metsä
Henkilöt:Tonttu ja Kettu
Tavoitteet: Aarteen löytäminen
Esteet: Tonttu ei halua Kettua mukaansa
Tonttu lähtee metsään (musiikkia/viheltelyä), aikansa
kuljettuaan hän tapaa ketun.
Kettu: “Hyvää päivää, mitäs olet metsään lähtenyt?”
Tonttu: “Päivää vaan. Lähdin etsimään joulun aarretta. Se on
kätketty tänne metsään ja minä aion löytää sen.”
Kettu: “Kuulostaapa jännittävältä, minähän voisin lähteä
mukaan..?”
Tonttu: “Kyllä minä pärjään ihan yksin. Jää vain tekemään
touhujasi.”
Kettu jää harmistuneena katsomaan kun tonttu jatkaa matkaa.
4. kohtaus: TONTTU TÖRMÄÄ PELOKKAASEEN PUPUUUN
tapahtumapaikka: Metsä
henkilöt: Tonttu ja Pupu
tavoitteet: Pupu haluaisi seuraa,koska hän ei tykkää metsän
äänistä.
esteet: Tonttu ei ehdi jäädä Pupun seuraksi
Tonttu näkee kuusen alla pelokkaan pupun.
Tonttu: “Mitä sinä siellä nyhjötät ja noin kovin vapiset?”
Pupu: “Minä pelkään olla yksin. Metsästä kuuluu kummallisia
ääniä, enkä minä tykkää niistä yhtään. Voisitko sinä jäädä minun seurakseni?”
Tonttu: “En minä nyt ehdi, minä haluan löytää joulun aarteen
ja minun täytyy olla nopea, ettei kukaan ehdi ennen minua. Tonttu jatkaa
matkaa.”
5. kohtaus: TONTTU ETSII AARRETTA
tapahtumapaikka: Metsä
henkilöt: Tonttu
tavoitteet: Aarteen etsintä
esteet: Millainen aarre on?
Kohtauksen toiminta:
Tonttu etsii aarretta puiden alta, kivien takaa yms. Pohtii
itsekseen missä voisi olla, millainen se on ja mistä etsiä seuraavaksi.
6. kohtaus: TONTUN JA KARHUN KOHTAAMINEN
tapahtumapaikka: metsä
henkilöt: tonttu ja karhu
tavoitteet: tonttu jatkaa aarteen etsintää
esteet: tontun ylimielinen käytös
Kohtaukset toiminta:Karhu ja tonttu keskustelevat.
Karhu tulee paikalle..
Karhu: “Miten noin pieni tonttu on lähtenyt näin syvälle
metsään ja ihan ypöyksin?”
Tonttu: “Minä olen rohkea ja yksin pärjäävä tonttu. Lähdin
etsimään joulun aarretta ja aion myös löytää sen.”
Karhu: “Vai aarre? Minä en ole kuullut mistään aarteesta,
enkä liioimmin sellaista nähnyt.”
Tonttu: “Hyvä niin, koska minä haluan löytää sen
ensimmäisenä.”
Tonttu jatkaa matkaa, karhun jäädessä päivittelemään tontun
käytöstä.
7. kohtaus: ELÄIMET POHTIVAT TONTUN KÄYTÖSTÄ
Karhu, Pupu ja Kettu ovat kokoontuneet pohtimaan mikä
Tontulla oikein on.
tapahtumapaikka: metsä, karhun luona
henkilöt: kettu, pupu ja karhu
tavoitteet: Pohtia tontun kummallista käytöstä ja lopulta
eläimet lähtevät tontun perään.
esteet: Mistä tonttu löytyy?
Kettu: Miksiköhän tontulle ei kelpaa apu? (katsoo
hämmästyneenä muita)?
Pupu: Ehkä hän ei luota muihin.
Karhu: Eikö yhdessä etsimällä löytäisi aarteen nopeammin?
Ehkäpä hänellä ei ole ollut ystäviä ja hän ei siksi luota muihin. Hän on kai tottunut tekemään
päätökset yksin. Ehkä apumme kelpaa sitten,jos hän ei löydäkään aarretta.
Kettu:Minä keksin! Lähdetään Tontun perään.
Karhu: Joo, lähdetään!
Kettu:Tuolla hän taitaa olla.
8. Kohtaus: TONTTU LÖYTÄÄ AARTEEN
tapahtumapaikka: metsä
henkilöt: tonttu
tavoitteet: tonttu ymmärtää joulun merkityksen
esteet: missä ystävät ovat?
Kohtauksen toiminta:Tonttu tutkii aarteen sisältöä.
Tonttu löytää aarteen ja haltioituneena tutkii aarteen
sisältöä.
Tonttu: (Hihkuu
innoissaan) “Lahjoja, pipareita, suklaata..” Maistelee ja mussuttaa hetken.
Yhtäkkiä pysähtyy ja tuntee olonsa kurjaksi. “Eivät nämä tee minua onnelliseksi.
Ei joulu ole mikään oikea joulu ilman ystäviä.” Istuu nyyhkien maahan.
9. Kohtaus: ELÄIMET
HUOMAAVAT TONTUN SURUN
Tapahtumapaikka:
Metsä
Henkilöt:
karhu, tonttu, kettu, pupu
Tavoitteet:
Tonttu on löytänyt aarteen, mutta se ei tehnytkään häntä onnelliseksi. Muut
metsän eläimet pyytävät hänet seuraansa.
Esteet:Tontun
suru.
Kohtauksen toiminta: Muut ovat sivussa. Karhu puhuu
tontulle. Tonttu on surullinen, mutta ilahtuu karhun pyynnöstä.
Metsän eläimet ovat uteliaina seuranneet tonttua koko matkan.
He huomaavat tontun olevan suruissaan ja varovasti hiipivät tontun luo.
Karhu: “Kuulehan Tonttu, mitäpä jos liittyisimme seuraan?”
Tonttu säpsähtää ja ilme kirkastuu. “Voisitteko tosiaan
vaikka minä olin niin kovin kurja teitä kohtaan?”
Eläimet vakuuttelevat haluavansa kaikesta huolimatta olla
Tontun ystäviä ja yhdessä he jakavat aarteen.
10. kohtaus: YSTÄVYYDEN LÄMPÖ
Tapahtumapaikka: Metsä
Henkilöt: Tonttu,Pupu,Karhu,kettu
Tavoitteet: Tarinan lopetus, onnellinen loppu
Kohtauksen toiminta: Ystävykset käyvät nukkumaan.
Lopulta uudet ystävykset nukahtavat masut pullollaan karhun
lämpöiseen kainaloon. (musiikkia ja jotain taikaa, esim. lunta leijailee
hiljalleen..)
11. Kohtaus:
YSTÄVYYDEN MERKITYKSEN YMMÄRTÄMINEN
Kertoja lopettaa tarinan yhteenvetoon opetuksesta
Tapahtumapaikka: Metsä
Henkilöt: Kertoja
Kertoja tekee yhteenvedon. “Taisi tonttu huomata, ettei
lahjoilla ja herkuilla ole väliä, jos ei ole ystäviä ympärillä. “
Tässä teimme sellaiset muutokset, että kohtaus 5 siirrettiin kohtauksien 2 ja 3 väliin sekä kohtaukset 7 ja 8 vaihtavat paikkaa. Nämä muutokset koimme tarinaa selventäväksi ja harjoitellessamme koimme ne toimiviksi. Synopsikseen tuli myös joitain muita pieniä muutoksia.
VastaaPoista