Kultakutri ja kolme karhua

Kultakutri ja kolme karhua:

Tänään luennon tilalla meillä oli vierailu Savonlinnan teatterissa, jossa pääsimme katsomaan Kultakutri ja kolme karhua -nukketeatteriesitystä.Esitystä oli hauska mennä katsomaan, sillä luennoilla ja demoilla on käsitelty ja puhuttu paljon juurikin nukketeatterista ja siitä, mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon. Ajatuksena myös se, että saisi ehkä hieman vinkkejä siihen omaan esitykseemme.

Tässä esityksessä oli kaksi nukettajaa, jotka hoitivat koko esityksen; nukettamisen, laulamisen sekä soittamisen. Oli mielenkiintoista katsoa sitä, miten nukettajan kautta nukke heräsi eloon, ja nukettaja eläytyi siihen rooliin täydellisesti kasvonilmeitä ja äänenpainoja myöten. Myös katseen kohdistaminen nuketettavaan on todella tärkeää, koska siten erityisesti huomio kohdistuu nuketettavaan eikä nukettajaan. Nyt ymmärsi aika hyvin sen, mitä tarkoittaa se, että nuken pitää elää koko ajan eikä se saa olla “kuolleena” lavalla. Lavastus oli suunniteltu hienosti, ja pienillä liikkeillä tunnelmat ja kohtaukset vaihtuivat täysin erilaisiksi. Hauska yksityiskohta esityksessä oli se, että kaikkia nukkeja ei oltu toteutettu samalla tavalla, vaan karhut näyttivät kunnolla karhuilta, ja ne olivat myös rooliensa mukaan erikokoisia. Isäkarhuna ei ollut nukke, vaan oikea ihminen, mikä toi hauskaa huumoria ja sävyä esitykseen.

Esityksen jälkeen meille kerrottiin vielä tämän esityksen synnystä ja harjoittelusta. Heillä oli 1,5kk aikaa harjoitella esitystä, joka on aika vähän noinkin pitkälle nukketeatteriesitykselle (kesto n.35min). Meille esiteltiin myös näytelmän lavastuksia sekä nukkeja, joita esityksessä käytettiin. Oli hauska nähdä, minkälaisia kaikkia keinoja lavastuksessa on käytetty hyödyksi ja millaisilla tekniikoilla nukkeja on tehty.

Hanna ja Emmi-Maria